Mitä tekoäly ei osaa? Rajoitukset ja tietojen tarkistaminen

Miksi rajoista kannattaa tietää?

Tekoäly kirjoittaa sujuvasti, nopeasti ja varmalla äänellä. Juuri siksi sen virheet ovat petollisia: väärä tieto näyttää täsmälleen samalta kuin oikea. Kukaan ei laittaisi nimeään asiakirjaan, jota ei ole lukenut. Sama pätee tekoälyn tekstiin.

Tämä opas ei ole varoitus tekoälyn käyttämisestä. Se on käyttöohje: kun tunnet rajat, tiedät, milloin voit luottaa ja milloin pitää tarkistaa.

1. Hallusinaatiot: tekoäly keksii asioita

Hallusinaatio tarkoittaa tilannetta, jossa tekoäly keksii tiedon, jota ei ole olemassa, ja esittää sen totena. Se voi keksiä:

• lakipykälän tai Kelan etuuden, jota ei ole
• kirjan, tutkimuksen tai lehtiartikkelin, jota ei ole koskaan julkaistu
• yrityksen puhelinnumeron, osoitteen tai aukioloajat
• sitaatin, jota kukaan ei ole sanonut

Miksi näin käy? Kielimalli on koulutettu tuottamaan uskottavaa tekstiä. Kun se ei muista jotain, se täyttää aukon jollain, joka kuulostaa oikealta. Se ei valehtele tahallaan, mutta lopputulos on silti väärä. Lisää taustaa oppaassa miten tekoäly toimii.

Uudemmat mallit erehtyvät harvemmin, ja monet osaavat jo sanoa "en ole varma". Ongelma ei kuitenkaan ole kadonnut, joten tarkistaminen on edelleen tärkeää.

2. Vanhentunut tieto

Tekoälymalli on koulutettu tiettyyn päivämäärään asti. Se ei automaattisesti tiedä, mitä sen jälkeen on tapahtunut: uusia lakeja, muuttuneita hintoja, vaalituloksia tai sitä, onko lähikaupan aukioloaika muuttunut.

Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa esimerkiksi verotuksen, Kelan etuuksien, sähkön hintojen ja eläkkeiden summat ja säännöt muuttuvat usein vuodenvaihteessa. Tekoäly voi kertoa viime vuoden luvun tämän vuoden lukuna.

Osa palveluista osaa hakea tietoa verkosta, ja silloin ne yleensä näyttävät lähdelinkit. Esimerkiksi Perplexity on rakennettu nimenomaan hakemaan ja näyttämään lähteitä. Silloinkin kannattaa avata linkki ja katsoa, sanooko lähde todella saman asian.

3. Matematiikka ja tarkat luvut

Kuulostaa yllättävältä, mutta tietokoneohjelma voi laskea väärin. Syy on se, että kielimalli käsittelee numeroita tekstinä eikä laske niitä kuin laskin. Yksinkertaiset laskut menevät yleensä oikein, mutta pitkät laskutoimitukset, prosentit, korkolaskut ja päivämäärien erotukset voivat mennä pieleen.

Moni palvelu käyttää nykyään taustalla erillistä laskentatyökalua, mikä on parantanut tilannetta selvästi. Silti: jos lasket lainan kuukausierää, alv-osuutta tai budjettia, tarkista tulos laskimella tai taulukkolaskennassa. Lisää aiheesta oppaassa Excel ja data.

4. Lähteet ja viittaukset

Jos pyydät tekoälyä kertomaan lähteensä, se voi antaa listan, joka näyttää vakuuttavalta – mutta osa linkeistä ei toimi tai artikkeleita ei ole olemassa. Tämä koskee erityisesti palveluja, jotka eivät hae tietoa verkosta.

Sama koskee tekoälyn mainitsemia tutkimuksia ja asiantuntijoita. Jos tekoäly kertoo, että "erään suomalaisen tutkimuksen mukaan" jotain, kysy tarkka nimi, julkaisija ja vuosi – ja hae tutkimus itse. Jos sitä ei löydy, älä käytä tietoa.

Nyrkkisääntö: lähde on lähde vasta, kun olet itse avannut sen ja nähnyt, että siinä lukee se, mitä tekoäly väittää.

5. Asiat, joita tekoäly ei voi tietää

Tekoäly ei tiedä mitään sinun omasta tilanteestasi, ellet kerro siitä. Se ei näe OmaKantaa, verokorttiasi, pankkitiliäsi tai yrityksesi kirjanpitoa. Se ei tiedä, mitä lääkäri sanoi sinulle viime viikolla. Siksi yleiset neuvot eivät aina sovi juuri sinun tilanteeseesi.

Se ei myöskään osaa arvioida asioita, joihin tarvitaan aisteja ja paikan päällä käymistä: onko mökin katto oikeasti huonossa kunnossa, haiseeko kellari homeelta tai onko käytetty auto hyvä ostos.

Arkinen esimerkki: kun vastaus kuulostaa oikealta

Kuvitellaan, että Pirkko kysyy tekoälyltä, saako hän kotitalousvähennystä mökin rantasaunan remontista ja kuinka paljon. Tekoäly vastaa nopeasti, mainitsee prosenttiosuuden, euromääräisen enimmäismäärän ja omavastuun. Vastaus on selkeä, kohtelias ja hyvin perusteltu.

Pirkko avaa kuitenkin vero.fi-sivun ja huomaa, että summat ovat muuttuneet vuodenvaihteessa ja että yksi ehto koskee vain tietyntyyppisiä töitä. Tekoäly ei siis valehdellut tahallaan – se kertoi, mitä se muisti. Pirkko säästi itsensä ikävältä yllätykseltä, koska tarkisti asian viiden minuutin ajan. Juuri tämä on tekoälyn viisasta käyttöä: se antaa hyvän alun ja oikeat kysymykset, ja virallinen lähde antaa lopullisen vastauksen.

Näin tarkistat tekoälyn vastauksen – viisi askelta

1. Kysy, kuinka varma se on. "Kuinka varma olet tästä? Mitkä kohdat kannattaa tarkistaa?" Tekoäly osaa usein nimetä heikot kohdat itse.
2. Pyydä lähteet ja avaa ne. Älä tyydy linkkilistaan, vaan avaa ainakin tärkeimmät.
3. Tarkista viralliselta sivulta. Kela, verottaja (vero.fi), OmaKanta, Traficom, kuntasi sivut tai yrityksen omat sivut ovat aina luotettavampia kuin tekoälyn muistinvarainen vastaus.
4. Kysy toisin sanoin tai toiselta tekoälyltä. Jos vastaukset ovat ristiriidassa, ainakin toinen on väärin.
5. Käytä maalaisjärkeä. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä tai oudolta, se usein onkin. Elämänkokemus on tässä paras työkalu.

Kokeile: pyydä tekoälyä tarkistamaan itsensä

Kun olet saanut tärkeän vastauksen, kopioi tämä jatkokysymys samaan keskusteluun:

Tämä ei tee vastauksesta automaattisesti oikeaa, mutta se nostaa esiin kohdat, jotka sinun kannattaa tarkistaa.

Missä tekoäly on hyvä – ja missä ei

Yhteenveto

Tekoäly voi keksiä asioita, antaa vanhentunutta tietoa, laskea väärin ja tarjota lähteitä, joita ei ole olemassa. Se ei myöskään tiedä mitään omasta tilanteestasi, ellet kerro siitä. Tämä ei tee siitä hyödytöntä – se tekee siitä työkalun, jota käytetään harkiten. Käytä tekoälyä luonnosteluun, selittämiseen ja ideointiin, ja tarkista aina luvut, lait ja terveysasiat virallisista lähteistä. Lisää vinkkejä parempiin kysymyksiin löydät oppaasta miten kysyä tekoälyltä hyvin.